Kirjoittajan arkistot: Mika Salmi

Donald Trump: eliitin vastustaja vai globalistien harhautus?

Donald Trump sai valtamediassa näkyvyyttä enemmän kuin muut ehdokkaat yhteensä – jo esivaaleihin valmistautuessaan. Trumpin toimiminen presidenttinä tarjoaa kansainväliselle valtaeliitillekin hyötymismahdollisuuksia. Hänen hallintonsa ylläpitää vastakkainasettelua ja tarjoaa syntipukit eliitin itse aiheuttamille kriiseille.

Mainokset

Huumeita kansalle, CIA tarjoaa!

Samalla kun valtiolliset toimijat ovat julistaneet käyvänsä ”sotaa huumeita vastaan”, tiedustelupalvelut ovat tehneet tiivistä yhteistyötä alamaailman toimijoiden kanssa ja rahoittaneet huumekaupalla salaisia operaatioitaan.

Voiko Kiina nousta supervallaksi rauhanomaisesti?

Kiinan mahdollisella kehityksellä Yhdysvaltain supervalta-aseman haastajaksi olisi dramaattisia globaaleja vaikutuksia.

Venäjän rooli ”terrorismin vastaisessa sodassa”

Vaihtoehtomediat ovat perustellusti kritisoineet länsimaiden ”terrorismin vastaista sotaa”, mutta suhtautuneet varsin kritiikittömästi Venäjän vastaaviin toimiin. ”Terrorismin vastainen sota” kuitenkin palvelee myös Venäjän suurvaltapoliittisia päämääriä.

Millaisia vaikutuksia on Donald Trumpin valinnalla?

Haastaako Trump todella eliitin? Kriittinen katsaus Donald Trumpin ja erityisesti hänen Lähi-idän politiikkansa näkymiin.

Toimiiko Venäjä todellisena vastavoimana lännelle vai osana dialektista asetelmaa?

Valtamedia lännessä kritisoi Vladimir Putinia ja Venäjää mm. Syyriassa suoritetuista operaatioista, vaikka länsi itsekin on ”terrorismin vastaiseen sotaan” vedoten suorittanut ilmaiskuja maassa. Toisessa ääripäässä ovat sitten ne, jotka katsovat kaikessa Venäjän vähänkään negatiiviseen sävyyn esittävässä materiaalissa olevan kyse pelkästä propagandasta ja mustamaalauksesta. Mutta ovatko Yhdysvallat ja Venäjä todella vastapelureita vai voisivatko vastakkaisissa leireissä vaikuttavat vallanpitäjät kaikesta huolimatta olla jossain määrin lojaaleja toisilleen?

Kuka hyötyy Brysselin terrori-iskuista?

Kun Brysselin iskuja tarkastellaan hyötynäkökulmasta, ei Isis ole ainoa taho, jolla oli motiivi toteuttaa iskut.