Samalla kun valtiolliset toimijat ovat julistaneet käyvänsä ”sotaa huumeita vastaan”, tiedustelupalvelut ovat tehneet tiivistä yhteistyötä alamaailman toimijoiden kanssa ja rahoittaneet huumekaupalla salaisia operaatioitaan.

Kiinan mahdollisella kehityksellä Yhdysvaltain supervalta-aseman haastajaksi olisi dramaattisia globaaleja vaikutuksia.

Vaihtoehtomediat ovat perustellusti kritisoineet länsimaiden ”terrorismin vastaista sotaa”, mutta suhtautuneet varsin kritiikittömästi Venäjän vastaaviin toimiin. ”Terrorismin vastainen sota” kuitenkin palvelee myös Venäjän suurvaltapoliittisia päämääriä.

Haastaako Trump todella eliitin? Kriittinen katsaus Donald Trumpin ja erityisesti hänen Lähi-idän politiikkansa näkymiin.

Valtamedia lännessä kritisoi Vladimir Putinia ja Venäjää mm. Syyriassa suoritetuista operaatioista, vaikka länsi itsekin on ”terrorismin vastaiseen sotaan” vedoten suorittanut ilmaiskuja maassa. Toisessa ääripäässä ovat sitten ne, jotka katsovat kaikessa Venäjän vähänkään negatiiviseen sävyyn esittävässä materiaalissa olevan kyse pelkästä propagandasta ja mustamaalauksesta. Mutta ovatko Yhdysvallat ja Venäjä todella vastapelureita vai voisivatko vastakkaisissa leireissä vaikuttavat vallanpitäjät kaikesta huolimatta olla jossain määrin lojaaleja toisilleen?

Kun Brysselin iskuja tarkastellaan hyötynäkökulmasta, ei Isis ole ainoa taho, jolla oli motiivi toteuttaa iskut.

Syyrian presidentti Bashar al-Assadin vastaisen Vapaan Syyrian armeija -ryhmittymän agentti väittää CIA:n jättäneen huomioimatta kasoittain yksityiskohtaista tiedustelutietoa Isisiin liittyen. Entisen Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin sähköpostiviestit puolestaan paljastavat huolien Israelin turvallisuudesta ja monopoliasemasta Lähi-idän ydinasevaltiona olleen osaltaan Syyrian sodan taustalla.